Sunnuntai oli yksi niistä ainutlaatuisista syyspäivistä, jolloin kaiken ympärille takertuvasta harmaudesta ei ollut tietoakaan -taivaalla ei näkynyt ainuttakaan aurinkoa taakseen ahdistelevaa pilvimuodostelmaa, joten ei olekaan ihme, että kaikki tuntui suorastaan kylpevän keltaisessa valossa. Varsinkin kun suurin osa talomme lähellä olevista koivuista sädehtii parhaillaan kaikkein keltaisimmassa väriloistossaan, joista myös ympärillä olevat nurmikkoalueet ovat saaneet osansa. Kaiken tämän kruunasi välillä aika hurjanakin puhalteleva tuuli, jonka kerrottiin radiossakin katkoneen sähköjä ja puita ympäri Pohjois-Karjalaa.
Aivan täydellinen päivä siis pienelle happihyppelylle! :) Mieheni pakkasi selkäänsä kamerarepun ja varsin hauska lenkkiretki siitä tulikin. Tänään on ollut mukava katsella näitä kuvia, kun maailma on taas sukeltanut takaisin harmauteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti