Virkattu peflettikokeilu

"Oh the weather outside is frightful / But the fire is so delightful / And since we've no place to go / Let It Snow! Let It Snow! Let It Snow.."

Tässä lyhyen ajan sisään on saanut seurata kyllä aikamoisia säänvaihteluja aina aurinkoisista syyspäivistä niihin, jolloin aurinko ei näytä kipuavan ollenkaan taivaalle. Tänä aamuna ikkunasta katsellessa sai taas kokea yllätyksen, siitäkin huolimatta että uutisista siitä oli jo varoiteltu pitkin viikkoa -nimittäin taivaalta putoilevasta ensilumesta! Vaikka lumesta en noin muuten niin kovin välitäkään, niin myönnettävä se on, että ensilumessa on yhäkin jotain sitä samaa taikaa, jonka valtaan aina lapsena joutui. Nyt tosin ensimmäinen ajatus lumessa pyöriskelyn sijaan oli niinkin aikuismaisen realistinen kuin kiirus putsaamaan kaikki pation päällä makaavat lehdet pois, jotta ei sitten keväällä olisi ihan yhtä limamattoa koko ulkotila.

Olen tässä koittanut pikkuhiljaa virittää itseni myös niiden käsitöiden pariin, jotka odottavat pukinkonttiin pääsyä. Vaikka koko joulu tuntuukin mielessäni vielä hyvin kaukaiselta, niin tosiasia on, ettei siihen ole enää kuin noin kymmenisen viikonloppua. Niin vähän! Vaikka olin lähtökohtaisesti suunnitellut neulovani vain pelkkiä sukkia paketteihin, niin aina sitä näköjään hullaantuu tekemään jotain muutakin. 

Olin nimittäin mietiskellyt virkattujen peflettien tekemistä jo aiemmin, mutta koska mieleistä mallia ei tuntunut löytyvän (tai ainakaan sellaista, joihin olisin uskonut taipuvani omien virkkaustaitojeni osalta), niin jätin asian vielä hautumaan. Lopulta sain ravisteltua itseäni sen verran, että päädyin kokeilemaan isoäidinneliön virkkaamista.

 

Novitan kautta löytyikin niin hyvä ohje kuvineen, että valmiita neliöitä alkoi putkahtelemaan tasaiseen tahtiin. Jo ensimmäisen neliön kohdalla mieleeni alkoi hahmottumaan kuva valmiista pefletistä, millainen se voisi olla. Ei sinänsä liene yllättävää, että päädyin asettelemaan valmiita tilkkuja vierekkäin, sillä miksipäs ei saunan lauteillekin sopisi perinteinen, isomummumainen tilkuista koottu alunen :) Alussa mietin myös yhden tilkun kasvattamista jättineliöksi, mutta en tiedä sitten olisiko siitä tullut niin kiva kuitenkaan. Tilkkumainen olemus istuu ehkä paremmin maalaisromanttis -henkiseen kotiin, jonne näiden olisi tarkoitus päätyä.

Onko isoäidinneliöille edes olemassa sellaista paikkaa jonne ne ei sopisi? Eipä varmaan.

Langan kuohkeudesta johtuen yhden neliön kooksi tuli 17x17cm, eli hivenen ohjeenmukaista tilkkua suurempi (ohjeessa valmiin tilkun koko oli n.15x15cm). Näin ollen yksi pefletti ei näytänyt nielaisevan 6 tilkkua enempää materiaalia. Yhdisteltyäni palat yhteen en ollut vielä täysin tyytyväinen lopputulokseen, sillä kokonaisuudesta tuntui vielä uupuvan jotain. Niinpä etsiskelin ohjeen vielä johonkin kivaan ja simppeliin reunapitsiin, jonka sainkin tehtyä seuraavanlaisesti: 5 pylvästä yhteen silmukkaan, hypätään yhden silmukan yli, kiinteä silmukka, hypätään yhden silmukan yli, jonka jälkeen taas 5 pylvästä yhteen silmukkaan jne. Mielestäni siitä tulee tuollainen kivan piparkakkumainen reuna :) Samalla tuollainen pienikin tasainen pinta toimii ehkä myös rauhoittavana elementtinä, koska tuo sisus on kuitenkin aika reikäinen.

Lankana käytin Madame Tricote Parisin Favori -lankaa (100% akryyli), jota sain 5 kerää anopiltani tuliaisina Latvian reissulta. Akryylin hyvistä ominaisuuksista uskoisin tässä olevan hyötyä ainakin sen pehmoisuudesta, helppoudesta puhdistaa ja nopeudesta kuivua. Itselleni ko. lanka on ihan täysin tuntematonta, mutta käsittääkseni aika suosittua juurikin noissa Baltian maissa. Sellaisiin töihin tätä lankaa ei ehkä kuitenkaan ihan uskaltaisi käyttää, jossa valmis työ joutuu kovan kulutuksen kohteeksi. Mutta esimerkiksi juurikin tälläisissä pefleteissä, liinoissa ja huiveissa.. miksipäs ei? Ensivaikutelma ainakin näyttää hyvältä silmään.

Siinäpä se ensimmäinen pefletti makoileekin jo melkein valmiina :) Näitä olisi tarkoitus tehdä myös värillisinä parit kappaleet, joihin ajattelin käydä jotain puuvillaista lankaa. Miksei myös bambukin kävisi, mutta tulisiko siitä sitten liian lötteröä? Eikun vaan mietintämyssy päähän, siitä se selvinnee..

Ja tässäpä itse asiassa vielä kuvaa ihan valmiista työstäkin!